Tulipalojen sammutus

Tulipalon sattuessa onnettomuuspaikalle lähetetään paloautoja miehistöineen, joko yksittäin tai useampi kerrallaan. Määrä riippuu siitä, kuinka suuri tulipalo on tai onko sen mahdollista levitä suuremmalle alueelle.

Tulipaloissa, kuten muussakin pelastustoiminnassa, pelastuslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä poliisiviranomaisten ja hätäkeskuksen kanssa. Pelastuslaitos varautuu kaikkiin vuorokaudenaikoihin ja kaikkiin vuodenaikoihin sattuviin tulipaloihin harjoittelemalla pelastustustyötä jatkuvasti.

Useimmat tulipalot johtuvat ihmisen toiminnasta.Tyypillisiä ovat esimerkiksi lämmityksestä, korjauksesta tai unohduksesta aiheutuneet palot. 

Metsäpalot

Kesäaikaan pelastuslaitoksen alueella sattuu useita kymmeniä metsäpaloja. Palot johtuvat mm. kuivuudesta, salamoista, huolimattomasta tulen käsittelystä ja tuhopoltoista. Kesäaikaan tulee huolehtia siitä, että varsinkin metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikaan tulta käsitellään huolellisesti. 

Huolimattomasta tulen käsittelystä aiheutuu kymmenien tuhansien eurojen vahingot vuosittain pelkästään Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella. Metsäpalojen sammuttaminen on raskasta, aikaa vievää ja paljon vettä vaativaa työtä. Palojen sammuttaminen voi esimerkiksi jatkua yhtä mittaa monta päivää.

Suomessa on vuosittain noin 1 400 metsäpaloa. Näissä palaa metsää yhteensä noin 1 000 hehtaaria metsää, joten keskimääräinen metsäpalon pinta-ala on alle hehtaarin. Metsäpalojen paloalat ovat pienentyneet vuosikymmenien aikana merkittävästi. Tähän on vaikuttanut se, että lääninhallitus järjestää metsäpalovaroitusaikana lentotähystystoimintaa, jolloin palot havaitaan nopeasti ja tihentyneen metsätieverkoston ansiosta päästään ajoneuvoilla usein palopaikan lähelle.

Metsäpalot syttyvät yleensä ihmisten huolimattomasta tulen käsittelystä. Huonosti sammutettu nuotio on usein metsäpalan syttymissyy. Myös roskienpoltto tai ruohikon kulotus karkaavat helposti käsistä. Salamat aiheuttavat usein metsäpalon, joka voi kyteä sammalikossa useita vuorokausia ennen kuin se leimahtaa kunnolla palamaan.

Rakennuspalot

Rakennuspalojen syitä on monia, esimerkiksi varomaton tulen käsittely, vialliset koneet ja luonnonilmiöt. Neuvonnan ja valistuksen sekä palotarkastuksien avulla tulipalojen määrää pyritään vähentämään. Jokaisen kodissa täytyy olla mm. palovaroitin, joka varoittaa tulipalon sattuessa ja antaa aikaa pelastautua turvaan palavasta asunnosta. Mikäli tulipalo kuitenkin syttyy, on pelastuslaitos valmiina auttamaan kansalaisia vuorokauden jokaisena hetkenä.

Muut tulipalot

Liikennevälineiden ja roskasäiliöiden palot sekä muut pienehköt tulipalot työllistävät pelastuslaitosta useita kertoja viikossa.Viime vuosina varsinkin tahallaan sytytetyt tulipalot ovat lisääntyneet Varsinais-Suomen ja muiden pelastuslaitosten alueella. 

Joskus tuli on saatu sammumaan jo ennen palokunnan paikalle tuloa, jolloin palokunnan tehtävä on vain varmistaa kaiken olevan kunnossa. Kaikissa tulipaloissa alkusammutustoimenpiteiden ripeys ratkaisee, kuinka suureksi tulipalo leviää.