Lisätietoja:
palotarkastaja Arita Jokinen, 044 907 3523 tai arita.jokinen@turku.fi
johtava palotarkastaja Knut Lehtinen, 050 431 9602 tai knut.lehtinen@turku.fi
Vuosien 2014–2018 aikana Varsinais-Suomessa sattui 254 savuhormista syttynyttä rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa. 42,5% tapauksista sattui tammi-maaliskuun aikana. Hormipaloja syttyy eniten viikonloppuisin ja ilta-aikaan. Tiedot ovat peräisin pelastustoimen PRONTO-tietokannasta.
Hormipalojen yleisin syy on arvioiden mukaan hormin ylikuumeneminen. Ylikuumenemisen riski syntyy esimerkiksi silloin, jos hormi ja tulisija eivät ole keskenään yhteensopivia. Hormia ostaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hormi kestää tulisijan tuottaman lämmön. Mikäli hormin asentaa itse, tulee seurata tarkasti valmistajan antamia asennusohjeita.
Salakavalan nokipalon tunnistaa huminasta
Hormin ylikuumenemisen taustalla voi olla myös niin sanottu nokipalo, jossa piippuun kertynyt piki ja noki syttyvät palamaan. Nokipalon voi tunnistaa piipusta kuuluvasta voimakkaasta huminasta. Piipun yläpäästä voi myös nousta näkyviä kipinöitä, liekkejä tai mustaa savua.
Nuohouksesta huolehtiminen on paras tapa ehkäistä nokipalon syntymistä, mutta myös tulisijan käyttötavalla on vaikutusta. Esimerkiksi roskien ja kostean puun polttaminen sekä vedon rajoittaminen kerryttävät nokea piippuun ja lisäävät nokipalon riskiä. Tällöin tulisi kiinnittää erityistä huomiota riittävän nuohouksen järjestämiseen.
Lakisääteisessä nuohouksessa tulee käyttää ammattinuohoojaa. Vastuu lakisääteisen nuohouksen järjestämisestä on kiinteistön omistajalla. Vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja hormit on nuohottava vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.