Nuohoojille sattuu vuosittain runsaat sata työtapaturmaa, joista yli puolessa nuohooja putoaa joko katolta tai tikkailta. Nämä ovat aina vakavia tapauksia. Näin kävi myös Salon alueella nuohoojana toimivalle Raine Merikukalle viime vuoden joulukuussa, kun tikkaat irtosivat seinästä hänen kiivetessään katolle.

− Jalat siinä menivät, vasemman jalan jalkapöydästä murtui kolme ja oikeasta jalasta yksi luu. Työkyvytön olen ainakin pari kuukautta, kertoo Merikukka.

Syynä onnettomuuteen olivat 25 vuotta vanhat tikkaat, joiden kiinnitys seinässä oli puutteellinen. Vuodesta 2007 asti nuohonnut Merikukka arvioi syyn onnettomuuksiin olevan usein juuri tikkaiden yläkaaren huonon kiinnityksen.

− Tämä oli toinen kerta, kun katolta tultiin alas pahemmin. Ensimmäiselläkin kerralla juuri tikkaiden yläpää meni katki, kun olin siirtymässä katolle. Tuolloin kaikki paino kohdistuu yläkaareen, ja jos kiinnitys on huono, alashan sieltä tullaan, kuvailee Merikukka.

Vastuu on rakennuksen omistajalla tai haltijalla

Nuohousalan Keskusliiton vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan suomalaisten
asuinkiinteistöjen kattoturvalaitteet eivät vastaa vaatimuksia. Lähes 30 prosentissa tutkituista kiinteistöistä oli huomauttamista. Vapaa-ajan asunnoissa tilanne on vieläkin heikompi. Niissä yli 40 prosentissa kattoturvalaitteet eivät ole riittäviä.

− Omien kokemusteni perusteella tikkaiden yläkaaren lisäksi puutteita on lapetikkaiden kunnossa tai sijainnissa. Talvella metrinkin väli seinä- ja lapetikkaiden välillä vaatisi jo aikamoista akrobatiaa, arvioi Merikukka.

− Lisäksi lapetikkaita ei ole aina kiinnitetty kattorakenteisiin. Tuolloin tikkaat makaavat katolla pelkästään talotikkaiden muutaman seinäkiinnikkeen varassa.

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Turvallisuusvaatimukset koskevat myös vanhoja rakennuksia. Huomioitavaa on, että nuohoojat työskentelevät ympäri vuoden, joten työturvallisuudesta on huolehdittava myös talven liukkailla keleillä.

Välinpitämättömyys voi tulla kalliiksi nuohottavan kohteen edustajalle. Onnettomuuden sattuessa hän on yleensä maksajan roolissa. On hyvä tiedostaa, että onnettomuus johtaa myös poliisitutkintaan.

− Pahimmassa tapauksessa työtapaturma johtaa kuolemaan tai elinikäiseen työkyvyttömyyteen. Tuolloin asunnonomistajalla on syytä olla vastuuvakuutukset kunnossa, sillä lasku ei todellakaan ole pieni, muistuttaa Merikukka.

Savupiipulle pitää olla kiinteä ja turvallinen kulkuyhteys

  • Uusi huonokuntoiset sekä puutteelliset tikkaat ja katon kulkutien osat.
  • Tarkasta tikkaat talven jälkeen. Katolla oleva lumikuorma rasittaa tikkaita ja voi irrottaa tikkaat seinästä.
  • Sijoita seinätikkaat rakennuksen päätyyn mikäli mahdollista, jolloin lumi rasittaa tikkaita mahdollisimman vähän.
  • Asenna katolle kulkusilta tai lapetikas savupiipulle, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä vaativille kohteille.
  • Huolehdi, että katolla on turvallista liikkua myös talvisin.

Nuohoojien velvollisuutena on ilmoittaa muun muassa tikkaiden huonosta kunnosta kirjallisesti nuohottavan kohteen edustajalle sekä pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos kehottaa nuohoojia huolehtimaan tästä velvoitteesta entistä paremmin.

Pelastuslaitos muistuttaa myös rakennusvalvojia, että loppukatselmuksissa on kiinnitettävä näihin asioihin entistä enemmän huomiota.

Lisätietoja nuohous- ja kattoturvallisuudesta:

Nuohousta koskevat pelastuslain pykälät Finlexissä (13§, 59§, 60§, 61§, 62§, 63§, 105§ kohta 3 ja 106§ kohdat 13 ja 14)

Määräykset ja ohjeet F2 Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (kohdat 5.1, 5.2 ja 5.3)

www.nuohoojat.fi

www.vspelastus.fi/nuohous