Tulisijat ja lämmitys

Turvallinen tulisija

Nykyiset tulisijat ovat oikein käytettynä turvallisia ja helppohoitoisia. Käytön suurimmat vaarat ovat tulipalovaarat ja häkämyrkytykset. Näiden syynä on yleensä tulisijojen väärä käyttö. Oikeanlaisella lämmitystavoilla tällaisilta ongelmilta säästytään.

Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa. Jo tulisijaa suunniteltaessa on otettava huomioon paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet, muun muassa suojaetäisyydet. Piipunhattu estää tehokkaasti sadeveden valumisen savuhormien kautta perustuksiin. Nuohous estää merkittävästi nokipaloja. Lisätietoja saa takkojen valmistajilta, paikalliselta pelastusviranomaiselta ja nuohoojalta.

Ohjeita tulisijan lämmittämiseen

1. Muista aina avata pellit ennen tulisijan sytyttämistä. Useissa tulisijoissa on hormipellin lisäksi sytytyspelti (entinen kesäpelti), joka laitetaan sytytysasentoon sytyttämisen ajaksi. Sytytyspelti laitetaan takaisin alkuasentoon, kun tulisija on kunnolla syttynyt. Tällöin tulisija varaa lämmön itseensä, eikä lämpö mene suoraan piipusta ulos harakoille, kuten avotakoissa tapahtuu.

2. Mitä tehdä, kun savut tulevat sisälle? Pitkään käyttämätön hormi saattaa olla kostea ja kylmä. Tällöin savuhormi ei vedä ja savut tulevat sisälle. Ellei vetoa ole, pitäisi savuhormia ensin lämmittää.  Se tapahtuu esimerkiksi:

  • polttamalla pieni määrä paperia tulisijassa olevassa nuohousluukussa tai hormin laskunokiluukussa, josta on savuhormiin lyhin matka.  Polta siellä muutama kevyesti puristeltu paperi, ja pian hormi taas alkaa vetää.
  • Polttamisen sijasta voidaan myös puhaltaa hormiin lämmintä ilmaa esimerkiksi hiustenkuivaajalla. Sitten kyseinen luukku kiinni ja tulipesässä olevat puut voidaan sytyttää.

3. Polta ensimmäisellä kerralla vain puoli pesällistä pieniä kuivia puita. Kesän jälkeen tulisijan lämmittäminen kannattaa aloittaa maltillisesti, ettei tulisija vaurioidu liian äkillisestä lämmön muutoksesta. Seuraavalla kerralla tulisijaa voidaan polttaa jo normaalisti.

4. Älä polta tulisijassa liian paljon puita. Muista tämä etenkin varaavissa tulisijoissa, kuten takoissa ja lämmitysuuneissa. Tulisijan valmistaja on antanut ohjeet, montako pesällistä ja kuinka paljon kerrallaan tulisijassa saa enintään polttaa.  Vanhojen tulisijojen osalta ei ohjetta löydy, mutta perussääntönä voi pitää enintään kahta pesällistä päivässä. Varaava tulisija saattaa hajota liiallisesta lämmittämisestä.

5. Palaminen vaatii ilmaa. Ellei tulisija vedä ja jos hormi on ”lämmin”, tarvitaan korvausilmaa. Avaa esimerkiksi ovi tai tuuletusikkuna kunnes saat riittävän vedon tulisijaan. Liesituuletinta ei välttämättä voi käyttää samanaikaisesti tulisijan kanssa. 

6. Älä käytä sytyttämiseen maitopurkkeja tai roskia. Polta vain kuivia puita hyvällä vedolla ja muista, ettei tulisijoja ole suunniteltu jätteiden polttamiseen. Näin saat parhaiten lämmön otettua talteen etkä nokea tulisijaa ja savupiippua turhaan.

7. Älä hosu hormipellin kiinni laittamisen kanssa. Kaikki uskomukset erivärisistä liekeistä, jolloin pellin voi muka laittaa kiinni, joutavat romukoppaan! Hiilloksen hiipuessa kannattaa hiillosta kohentaa hiilihangolla. Tulisijan suuluukut ja tuhkaluukun voi sulkea, jos niitä on pitänyt raollaan riittävän vedon saamiseksi palamisvaiheessa. Hormipellin voi sulkea, kun tulipesä on pimeä.

8. Jos asunnossa on tulisija, kannattaa hankkia palovaroittimen lisäksi häkävaroitin.

9. Tulisijat hormeineen tulee nuohota vuoden välein valtuutetun nuohoojan toimesta. Omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit, on nuohottava kolmen vuoden välein. Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit, on nuohottava vuoden välein.

Asiasanat: